14 päivää

14 päivää niin meillä on avaimet uuteen kotiin ja uuteen kaupunkiin. Kaikki tuntuu olevan hyvin suunniteltu ja toteutusta vailla. Olen saanut myytyä mun vanhaa tavaraa ja ylimääräisiä astioita. Päädyttiin nyt siis keräämään Iittalan isompaa kartio lasia, Valkoista Teemaa ja muumiastioita, ekstrana Indiskan jätti teemukit. Myin mun kaikki niin rakkaat marimekon astiat haikeasti, mutta ne pääsevät onneksi ihanaan kotiin. Ensi viikolla me päästään ostamaan vihdoin astianpesukone. Sitä on todella odotettu. Tiskaaminen tuntuu aina vaan tuskaisemmalta.

Alla on muutamat kuvat meidän edelliseltä seikkailulta. Valokuvaus on mulle niin mielettömän tärkeää, saan ikuistaa mitä upeampia muistoja. Päätin kuitenkin lopettaa kuvauskeikat, sillä mun psyyke ei enää kestä valokuvauksen tuomaa painetta. Nyt suuntaan kaikki mun voimavarani voinnin tasapainottamiseen ja fyysisen kunnon parantamiseen. Myöhemmin Turussa aloitan psykoterapian, mitä odotan kovasti sillä, jos mä todella haluan lääkikseen, täytyy mun olla ehjä henkisesti.

Mitä syön päivässä vegaanina?

Uskalla olla oma itsesi.

Myös minä, kuten moni muu ympäristöstä, eläintenoikeuksista ja ravitsemuksen terveydellisistä vaikutuksista kiinnostunut on varmasti saanut niskoilleen jos jonkin moista pilkkaa tai vähättelyä. Se miksi mä jauhan vegaanisuudesta mun perheelle ja sisaruksille on puhtaasti huoli ja rakkaus. Tiesittekö, että WHO on luokitellut prosessoidun lihan ensimmäisen luokan karsinogeeniksi samaan luokkaan kuin tupakka? Punainen liha on luokassa kaksi. Netflixissä dokumentti What The Health kertoo hyvin ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Suosittelen katsomaan kyseisen dokumentin.

Mun veljeni heitti mulle vitsillä, että antaa mulle syntymäpäivälahjaksi foliohatun. Sanotaanko näin, että kommentti pääsi ehkä vähän mun ihon alle. Kommentti ei niinkään sattunut, mutta olin todella surullinen epäkypsästä käytöksestä näinkin vakavaan asiaan. Sanoin myöhemmin veljelleni ettei se ole mun häviöni millään tavalla jos asiaa ei ota vakavasti. Se on aina vitsailijan tai pilkkaajan häviö. Lisäksi se on meidän kaikkien lasten ja lastenlasten häviö. Se on maapallon häviö, se on eläinten häviö. Olen päättänyt ja kerännyt rohkeutta, jotta uskallan olla avoin asian kanssa ja puhua siitä sosiaalisessa mediassa. Maapallo ja sen elinolot sekä oma terveytemme on meidän vastuulla. Minä en aijo olla se joka syö itsensä hengiltä tai tuhoaa maapallon ilmaston.

150 years ago, they would've thought you were absurd if you advocated for the end of slavery. 100 years ago, they would've laughed at you for suggesting that women should have the right to vote. 50 years ago, they would've objected to the idea of african americans receiving equal right under the law. 25 years ago, they would've called you a pervert if your advocated for gay rights. They laugh at us now for suggesting that animal slavery be ended. Someday they won't be laughing. 

20-vuotias.

What have I learned in these 20 years of my life?

Life is a gift, every year we have is a gift, aging is not a bad thing. I'm not going to complain about that ever.
Happiness and health. Even tough you're not healthy, you can be happy, that's the most important thing, learn a way to be happy.
Sometimes it's okay to be selfish, I almost died because I didn't know that being selfish is okay and giving up on something is okay.
Never judge anyone. There is always a reason why something is happening.
Have a loving heart. Help people even when you know they cannot help you back.
Veganism. That's the best way to live my life.
And most importantly, be yourself. Don't be afraid to say what you are and what you want.
I'm a vegan and I can't understand (I'm not judging I just can't understand) why people eat animals. And I'm trying to life without plastic and unnecessary waste. Being natural is my thing and sharing that lifestyle to everyone.

Niin vaan kävi, että mun ikämittariin pyörähti elämäni toinen vuosikymmen. Tuntuu uskomattoman onnelliselta saada oikeus elää näin pitkään. Se ei ole ollut mulle mitenkään itsestään selvyys. Kolme kuukautta sitten en nähnyt tulevaisuudessani muun kuin mustan pimeän lopun. Vaikka kuinka yritin, en nähnyt muuta kuin tuon ison sillan ja lopun elämälleni. Itsemurhan.
Masennus on vaarallinen sairaus. Haluan tuoda rehellisyydelläni ulos sen, miten itsetuhoisuus ja masentuneisuus täytyy ottaa aina vakavasti. Olen todella onnellinen lähipiirini reagoinnista oireisiini. Epätoivolle ja masentuneisuudelle sokeutuu. Sitä ei edes muista mitä kaikkea upeaa tässä maailmassa on. 

Pahinta masennuksessa on tunnottomuus. Pahimmillani en enää tuntenut mitään, iloa, surua, pelkoa, onnellisuutta, haikeutta. Enkä enää edes ahdistusta, olin kuin haamu mieleltäni. Olin niin synkkä. En edes pelännyt kuolemaa tai itsemurhaa. Siksi olinkin pitkään osastolla. 

Kaikkien hoitajien ja lähipiirini tuki pelasti minut. Erityis kiitos isälleni ja Juhanille. He kävivät luonani päivittäin. Ilman heitä en varmasti olisi löytänyt tietä pois masennuksesta.

Nyt koen kaikki tunteet ja toivon elämästä ja tulevaisuudesta. Mä näen mihin aijon mennä. Tiedän mitä haluan. Elämä on oikeasti ihan kiva juttu!

Ihanaa kesää kaikille!

Nukuttiin autossa.