10/30/2016

Olen vegaani.

Heippa taasen. Kotiuduin Vierumäeltä perjantaina ja nyt olen viettänyt reilun viikon kotona. Aika on mennyt vaihdellen. Välillä on ollut todella hyviä päiviä, mutta liikkumattomuus ja muiden terveiden ihmisten näkeminen tuottaa ristiriitaisia tunteita. Käyn kovaa taistoa pääni sisällä siitä, että jaksan kuntoutua rauhassa. Toki pystyn treenaamaan omia juttujani, joista onkin tulossa lisää kuvia. Miten teidän syksy on kulunut? Kauhistuttaako kylmät ilmat vai onko se mukavaa vaihtelua? 

Olen pitkään pohtinut vegaaniutta ja jopa ahdistunut asiasta. On vaikeaa kuulla ihmisten epäluuloja ja valituksia siitä, miten elämästäni tulisi vaikeaa. Onneksi olen oman tieni kulkija ja aijon sulkea muiden kommentit täysin ulos lukuunottamatta Juhania. Olin kuitenkin pitkään sitä mieltä, että minusta tulee vain kasvissyöjä. Nyt kuitenkin olen huomannut miten helppoa on korvata eläinperäiset maitotuotteet ja kananmunallekin löytyy korvikkeita. Kauppojen hyllyihin on ilmestynyt yhä enemmän vegaanisia vaihtoehtoja ja tällä tarkoitan siis kookos- ja soija ruokakermaa ja juustoa tms. 

Pelkään tehdä isoja muutoksia ja suurin pelkoni on muiden ihmisten kommentit: 
"Eikö tuo mene jo yli." 
" Ethän sä enää voi syödä mitään" 
"Toi tulee aivan liian kalliiksi teidän budjetille."
 "Eihän sua enää voi kutsua syömään."
 "Ethän sä enää voi syödä missään."
Vastaukseni on aina ei, olen oppinut sopeutumaan ja keksimään ratkaisun asioihin ja yleensä kyseenalaistajat eivät ole itse kokeilleet tehdä vegaanista ruokaa. Voin luvata ettei se ole niin vaikeaa.
Miksi vegaanius? Me ihmiset olemme tämän yhteiskunnan pahimpia petoja. Se miten kohtelemme ja tapamme viattomia aikuisia ja lapsia. Se mitä moni ei varmasti tiedä on se miten kohtelemme eläimiä, toisia eläviä olentoja. Olen niin monesti itkenyt, kun olen nähnyt kotimaisten teurastamoiden videoita, siis me suomalaisetkin kohtelemme eläimiä todella kaltoin. Eläimet tuntevat pelkoa, eläimet stressaavat niinkuin me ihmiset.  Elämillä on muistikuvia, eläimillä on luontaisia tarpeita. Lista on loputtoman pitkä. Puhumattakaan ekologisista hyödyistä. 

Sanon vielä tämä on jokaisen henkilökohtainen valinta, enkä pakota ketään ryhtymään vegaaniksi. Halusin tuoda oman näkökulmani esille. Olkaa ihmiset avoimia uusille asioille! Ihanaa syksyn jatkoa.

10/29/2016

Olen pyörätuolissa.

Näin se on. Olen sanaton, mutta samalla kiitollinen siitä ettei tämä ole pysyvää. Pääsen vielä pois tästä. Istun vain hetken, mutta saan nähdä ainakin osan sitä maailmaa mitä enemmistö ihmisistä ei näe tai koe ollenkaan. En varmasti ymmärrä kaikkea tai en voi tietää miltä tuntuu olla vammaantunut pysyvästi. Paranemiseni tulee viemään aikaa ja se ei tule olemaan helppoa.

Sen sanon, olen urheilija. Minun kuuluu juosta, käydä salilla ja nauttia kaikista liikunnan muodoista. Sen kieltäminen tulee olemaan ja on vaikeaa. Istuessani pyörätuolissa toisen ihmisen vietävänä, tuntuu ettei sinulla ole hallintaa omaan elämääsi, sinua viedään. Olet muiden ihmisten katseiden alla, kuiskaukset ja lapset jotka viattomasti ihmettelevät nuorta ihmistä pyörätuolissa. Pahinta on ystävien, tuttujen ja sukulaisten näkeminen ensimmäistä kertaa. Koen olevani hankala ja tiellä rullatessani pyörätuolilla. Haluan vain jäädä kotiin, turvalliseen ympäristöön, missä en ole kenenkään haittana tai tiellä.


10/26/2016

Klassinen Coatigan.

Heipä hei, syksy on jo hyvin käynnissä. Kaikki tietävät mitä se tuo mukanaan; kylmän ilman, vesisateen ja tuulen. Ne tekevät ulkoilusta haastavaa ja osin epämukavaa. Kannustan siis kaikkia pukeutumaan kunnolla, sillä niin voi nauttia ulkoilusta. Kuvissa en pitänyt pipoa, koska en voinut pilata kauniita lettejäni. Täytyy kaivaa vanhempien varastoista hiuspanta niin eivät korvat jäädy lettien kanssa tai ponnarilla. 

Löysin jälleen Vilasta kaksi ihanaa takkia ja ehdin pohtia takin valintaa jo pidemmän aikaa. Kunnes nyt kylmillä säillä oli pakko hankkia lämmin takki. Päädyin siis kyseiseen kamelin väriseen klassiseen coatiganiin. Enkä ole katunut hetkeäkään, takki istuu minulle niin hyvin, se on lämmin ja kaulahuivin kanssa pärjää talvellakin. Olen yhdistänyt kyseisen takin uusiin Vikingin "kumisaapas nilkkureihin", tennareihin ja kaksiin talvikenkiin. Tästä voi siis päätellä, että takki on hyvin monipuolinen. 


Takki: Vila, Housut: Lindex, Sukat: Juhanin vaatekaappi, Kengät: K-Kenkä, Hanskat: Mummon kutomat, Huivi: Siskon vaatekaappi, Paita: Marimekko, Laukku: Marimekko

10/12/2016

15 Kilon painon pudotus.

Vuoden 2016 aikana pudotin 15 kiloa, josta on (x) määrä tullut sairaala jakson aikana takaisin. No nyt eikun salaattia pöytään ja hiilareita alaspäin. Tuntuu kovin turhauttavalta rakastaa liikuntaa, mutta luonto tekee kaikkensa sen eteen etten voi liikkua. Ainoa liikunta tällä hetkellä on vain vatsalihastreeni ja reisilihaksia ylläpitävä jumppa. Tarkoituksena ylläpitää kävely lihaksia, kun liikun kepeillä tällähetkellä. Toivottavasti kuntoutuisin pian.


Miten pudotin 15 kiloa?

Itse en edes huomannut 10 kilon kohdalla pudotusta, kunnes astuin lääkärillä vaa'alle. Sen jälkeen onnistuin pudottamaan vielä 5 kiloa. Nyt kuitenkin uskon tämän 5 kilon tulleen takaisin ja lihasmassan muuttuneen tehokkaasti rasvaksi.
Ensinnäöiseksitin pois herkut. Aivan kaikki herkut, ensimmäiset viikon sokerittomana on aivan tuskaiset. Pikkuhiljaa sokerin himo on helpottanut ja tällähetkellä minun ei tee mieli mitään muuta kuin hedelmiä.
    Toiseksi otin pois punaisen lihan ja söin punaista lihaa ehkä kerran kuukaudessa, jos oli esimerkiksi ravintola illallinen. Punaisen lihan pois jättäminen voi tuntua isolta muutokselta ja haastavalta, mutta sitä se ei todella ole, kannattaa yrittää!
       Myöhemmin kesällä jätin valkoisen sokerin ja kanan eli syön nyt vain kalaa ja kasviksia. En pidä tätä niinkään dieettinä vaan elämäntapamuutoksena. Aloitin uuden elämän uuden ruokavalion kanssa, uudessa kodissa.
     Muut asiat joihin kiinnitän huomiota on annoskoot, ruokavälit. En voi millään painottaa niitä liikaa. Vaikka söisi terveellistä ruokaa mutta kolmen annoksen verran kerralla, niin ei todellakaan saavuta samaa hyötyä kuin normaalia pienemmällä annoskoolla. Jos ymmärrätte pointin? Kun iskee ruuan himo niin juon yleensä vettä tai otan suuhuni purkkaa ja koitan keksiä jotain muuta tekemistä.


Nyt oltuani sairaalassa muutaman viikon ja liikuntakyvytön niin olen saanut noin 5 kiloa takaisin ja tavoitteenani on pudottaa vielä 10 kiloa. Tänään aloitin siis diettini. Käytän lehdestä löytämääni pika starttia ensimmäisen kahden viikon ajan.
    Ruokavalion päivän energian saanti on noin 800kcal, josta tärkkelyspitoisia kasviksia 500-800g,
Proteiinia 100-200g kalaa tai kanaa, 2dl rasvatonta raejuustoa tai 1 dl rasvatonta rahkaa. Rasvaa noin 30g eli noin 2 rkl oliiviöljyä tai kourallinen pähkinöitä. Marjoja 1-2dl, ei hedelmiä. Viljaa 1-2 annosta. Nestettä 2-3 litraa. Seuraavassa postauksessa sitten vähän ruokapäiväkirjaa.